Asiakirjanimet

From Nimiarkisto
Ilmajoen Havusela v. 1569. Esimerkki Pohjanmaan asiakirjanimilipusta.
Yleistä

Nimiarkiston asiakirjanimikokoelmat sisältävät henkilön- ja paikannimiä, jotka on poimittu etupäässä Kansallisarkistossa säilytteillä olevista 1500-luvun voudintileistä (ks. https://portti.kansallisarkisto.fi/fi/aineisto-oppaat/voudintilit). Jonkin verran nimiä on myös myöhemmältä ajalta olevista asiakirjoista. Poimintakokoelmat on tehty erityisesti nimistöntutkimuksen tarpeita varten, mutta niistä on apua myös sukujen, talojen ja asutushistorian tutkimukseen.

Aloitteen vanhan nimimateriaalin keruusta teki professori Hugo Pipping Svenska litteratursällskapetin kansatieteellisessä jaostossa jo vuonna 1908. Vuotta myöhemmin perustettu Tieteellisten seurain Paikannimikomitea piti tavoitteenaan tällä työllä ennen kaikkea nimistöntutkimuksen kehittämisen. (Ks. Viljo Nissilän artikkelia Tieteellisten seurain Paikannimikomitea, Virittäjä 2/1958, https://journal.fi/virittaja/article/view/33595/45975). Poimintatyötä jatkettiin Kotimaisten kielten keskuksen Nimiarkistossa ja sen edeltäjälaitoksissa.

Asiakirjanimikokoelmat on järjestetty historiallisen maakuntajaon (linnaläänien) mukaisesti Ahvenanmaan, Hämeen, Käkisalmen Karjalan, Pohjanmaan, Satakunnan, Savon, Uudenmaan, Varsinais-Suomen ja Viipurin Karjalan kokoelmiin. Lisäksi mukana on nimiä MMH:n Hämeen ja Satakunnan isojakoasiakirjoista ja Inkerin Pähkinälinnan läänin 1600-luvun asiakirjanimistöä.

Kokoelmissa on niiden iästä ja kerääjistä johtuen kokoelmakohtaisia eroja. Poimituista nimistä on kuitenkin pyritty aina merkitsemään nimiasun lisäksi paikannustieto hallintopitäjän, neljänneskunnan ja kylän tarkkuudella, mikäli tiedot ovat selvinneet asiakirjoista, vuosi, jolta asiakirja on peräisin (yleensä vain kaksi viimeistä numeroa, esim. 51 = v. 1551), Kansallisarkiston alkuperäisen asiakirjan säilytysnumero, asiakirjan laatu ja folionumero. Nimen laatua ilmaisemassa on nimen jäljessä käytetty mm. lyhenteitä k = kylä, nk = neljänneskunta, pit. = pitäjä. Kyseessä on siis aineisto, jonka avulla pääsee käsiksi alkuperäiseen asiakirjaan. Merkinnän virheettömyys on varmistettava alkuperäisestä asiakirjasta. Digitoitujen lippujen järjestyksessä voi olla epätarkkuuksia.

Digitoidut asiakirjannimikokoelmat on ladattavissa ja selattavissa pdf-muodossa olevina kokonaisuuksina, joista kussakin on enintään 5 000 kuvaa. Aineisto on Fairdata-palvelussa (https://etsin.fairdata.fi/dataset/3cebffcf-976e-455d-87c5-018b8e989fc4) ja aineistolinkit on mainittu myös kunkin kokoelmakuvailun yhteydessä. Kansiorakenteessa on käytetty lyhenteitä NA = Nimiarkisto, pn = paikannimet, hn = henkilönnimet, en = etunimet, sn = sukunimet, sk = sakkoluettelo. Ahvenanmaan ja Uudenmaan aineistokokoelmat on julkaistu painettuna ja näistä on linkit digitaalisiin versioihin.

Ahvenanmaa

Greta Hausen poimi Ahvenanmaan asiakirjanimet tilikirjoista vuosilta 1537–1599 (numerot 2598–2818). Lisäksi lähteinä on käytetty painettuja lähteitä, mm. Tukholman kaupungin maakirjaa (osat I–II), Jaakko Teitin valitusluetteloa, Reinh. Hausenin kokoamia teoksia Bidrag till Finlands historia (osat I–V) ja Finlands medeltidsurkunder. Muista lähteistä mainittakoon Turun tuomiokirkon mustakirja. Ahvenanmaan asiakirjanimien poiminnassa noudatettiin samoja periaatteita kuin varhemmin kootussa Uudenmaan asiakirjanimikokoelmassa. Nimiasut kirjattiin kronologisessa järjestyksessä.

Kokoelmaan sisältyy nimiä seuraavista kolmanneskunnista:
– Saltvikin kolmannes: itäinen Saltvik, koko Sund ja Lumparlandin marklag (markkakunta)
– Finströmin kolmannes: Finström, läntinen Saltvik, pohjoinen Hammarland ja Eckerö
– Jomalan kolmannes: Jomala, Lemland ja eteläinen Hammarland

Ahvenanmaan asiakirjanimet julkaistiin painettuna 1920-luvulla (Greta Hausen: Ålands ortnamn, deras former och förekomst till år 1600. Skrifter utgivna av Svenska Litteratursällskapet i Finland 194. Helsingfors: SLS, 1927). Se on luettavissa Kansalliskirjaston digitaalisessa palvelussa https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/2256719?page=1 sekä Svenska litteratursällskapetin verkkosivuilla https://www.sls.fi/sites/default/files/publications/pdf/2246.pdf.

Häme

Hämeen asiakirjanimien poiminnan aloitti Irja Puranen vuonna 1948. Nimet kerättiin tilikirjasarjan numeroista 3668–3768 (vuodet 1539–1554). Digitaalinen aineisto on järjestetty kihlakunnittain ja pitäjittäin (kylät neljänneskunnittain). Lisäksi omana ryhmänään on pieni määrä kartanoiden, myllyjen, kalastamoiden, niittyjen ja eräalueiden nimiä, henkilön- ja ammattinimiä sekä paikantamattomia nimiä (kansio Muita_nimiä). Tässä vanhemmassa aineistossa (Häme_pitäjittäin) on kaiken kaikkiaan noin 11 000 arkistolippua.

Vuonna 1978 päätettiin keräyttää Hämeen nimistö kokonaan uudelleen, koska kyseessä on varsin keskeinen alue. Poimintatyön teki Timo Alanen vuosina 1979–1997. Päälähteenä olivat Hämeen linnaläänin voudintilit (vuoden maakirjasta 1539 vuoden 1571 hopeaveroluetteloon saakka). Lisäksi nimiä on poimittu mm. Ruotsin valtionarkiston Finska Cameralia -kokoelman kymmenysluetteloista v. 1557 (Akaa, Elimäki, Somero, Tammela) ja 1563 (Vanaja). Mukana on Vihdin ja Lopen hallintopitäjien (kuuluivat 1539 Raaseporin linnalääniin) sekä Elimäen ja Artjärven neljänneskunnan (ollut Kymenkartanon lääniä) materiaalia Uudenmaan ja Kymenkartanon voudintileistä.

Poimittu asiakirja-aineisto on ollut huomattavasti laajempi kuin aiemmin Suomen asutuksen yleisluetteloa varten selvitetty asiakirja-aineisto. Uudempi poimintakokoelma sisältää yhteensä noin 80 000 arkistolippua.

Hämeen linnalääniin kuuluivat:
– Hattulan kihlakunnassa Hattula, Lehijärvi, Mäskälä, Renko, Janakkala, Loppi ja Vihti
– Sääksmäen kihlakunnassa Sääksmäki, Saarioinen, Pälkäne, Kulsiala, Kalvola, Porras ja Rautalampi
– Hauhon kihlakunnassa eli Ylisessä kirjakunnassa (Hollolan kihlakunta) Hauho, Tuulos, Lammi, Hollola, Tennilä, Uusikylä, Villähde, Asikkala, Padasjoki, Sysmä ja Jämsä.

Paikannuksissa on käytetty myös kirkkopitäjien ja neljänneskuntien nimiä: Akaa, Tammela, Somero, Vanaja, Iitti, Artjärven neljänneskunta, Elimäen neljänneskunta ja Längelmän neljänneskunta sekä Hämeen linna, johon sisältyy Hämeen linnan ja sen alaisten latokartanoiden Ojoisten, Saarisin ja Hätilän nimimateriaalit. Tarkemman paikannuksen puuttuessa on käytetty myös paikannuksia Hattulan, Sääksmäen, Hauhon tai Hollolan kihlakunta sekä Mustialan tai Sairialan kuninkaankartano. Erämaaluetteloista poimittu materiaali on sijoitettu eräomistajan kotipitäjään tai osastoon Erämaat (selvittämättömät).

Hämeen uudempi poimintakokoelma on järjestetty kahdeksi osaksi. Toisessa on veroluetteloista poimittu aineisto, jossa nimistö toistuu vuodesta toiseen ja on voitu osittain kopioida aiempina vuosina laadituista luetteloista. Toisen osan muodostaa sakkoluetteloista kerätty aineisto, jonka nimimerkinnät ovat ainutkertaisia ja joilla on siten suurempi todistusarvo. Molemmissa osissa nimet on järjestetty hallintopitäjittäin paikannimet, henkilönnimet ja lisänimet omiksi ryhmikseen. Eri vuosilta olevat, samaa paikkaa tai samaa henkilöä koskevat merkinnät on pyritty kirjoittamaan samalle lipulle. Sakkoluettelokokoelman kylännimilippuihin on merkitty aina myös sen henkilön nimi, jonka yhteydessä kylännimi on mainittu. Selaamalla kylännimiä koskevat liput tutkija voi suhteellisen vähällä vaivalla selvittää sakkoluetteloiden sisältämän henkilönnimistön.

Käytettyjen lähteiden luonne on merkitty asiakirjanimilippuun lyhenteenä: avl = apuveroluettelo, el = eräluettelo, hk = henkikirja, ki = kymmenysluettelo, kt = alkuperäinen kuitti, ktj = kuitin jäljennös, mk = maakirja, ml = manttaaliluettelo, rl = rästiluettelo, sk = sakkoluettelo, ti = tili.

Hämeen kokoelmassa on mukana myös pieni aineisto, joka sisältää myöhempää asiakirjanimistöä Lopen ympäristöstä (Loppi, Hausjärvi, Janakkala, Vanaja, Pyhäjärvi Ul) MMH:n arkiston 1700- ja 1800-luvun asiakirjoista ja jonkin verran kylännimiä 1600-luvun lopun tuomiokirjoista. Poimintatyön on tehnyt Juhani Paronen. Lähdeviitteet ovat osin puutteellisia. Aineisto sisältää yhteensä noin 1 000 arkistolippua, joista n. 880 lippua Lopelta.

Linkki ladattaviin pdf-tiedostoihin https://etsin.fairdata.fi/dataset/3cebffcf-976e-455d-87c5-018b8e989fc4/data, kansio Häme. (72 tiedostoa, yksittäinkin ladattavissa.)

Hämeen vanhoja paikannimiä sisältyy myös Maanmittaushallituksen arkistosta poimittuun isonjaon materiaaliin (ks. Satakunta).

Katso myös Saulo Kepsun verkkojulkaisu Hämeen kylännimet, https://kaino.kotus.fi/www/verkkojulkaisut/julk71/Hameen_kylannimet.pdf

Inkeri

Inkerin kokoelmaan on poimittu vanhin ruotsalaisten asiakirjojen nimiaineisto Inkerin Pähkinälinnan läänistä vuosilta 1615–1623. Nimet ovat seuraavista pogostoista: Inkere, Järvisaari, Keltto, Korpiselkä, Kuivasi, Loppi, Spaski ja Tuutari. Kokoelman on poiminut ja Nimiarkistoon luovuttanut Saulo Kepsu. Kokoelma sisältää paikannimiä noin 1 150 arkistolippua, liikanimiä ja patronyymeja yms. noin 1 140 ja etunimiä noin 800; yhteensä 3 100 arkistolippua.

Aineisto valaisee Inkerinmaan oloja ja nimistöä jo Stolbovan rauhaa edeltäneeltä ajalta. Lähteistä on Ruotsin valtionarkistossa (Riksarkivet) alkuperäisaineisto Baltiska fogderäkenskapers F 424, 1615–1618 sekä Suomen Kansallisarkistossa mikrofilmiaineisto Pähkinälinnan läänin henkikirjat vuosilta FR 784, 1618–1623 (alkuperäinen aineisto on säilytteillä Lundin yliopiston kirjastossa).

Linkki ladattaviin pdf-tiedostoihin https://etsin.fairdata.fi/dataset/3cebffcf-976e-455d-87c5-018b8e989fc4/data, kansio Inkeri. (2 tiedostoa, yksittäinkin ladattavissa.)

Katso myös Saulo Kepsun verkkojulkaisu Inkerin pogostat – vanha nimistö ja asutus, https://kaino.kotus.fi/www/verkkojulkaisut/julk66/Inkerin_pogostat.pdf

Karjalankannas

Karjalankannaksen paikan- ja henkilönnimiä Kansallisarkiston asiakirjoista on poiminut Annikki Oja. Aineisto sisältää tilikirjasarjan numerot 4994–5000 (v. 1541–43). Yhteensä n. 1 650 arkistolippua.

Kokoelma sisältää henkilönnimiä pitäjistä Jääski, Kivennapa, Lappee, Muolaa, Säkkijärvi, Taipale, Uusikirkko Vpl, Vehkalahti, Viipuri, Viipurin linna ja Virolahti. Aineisto on pitäjittäin järjestetty, erikseen ristimä- ja kutsumanimet sekä sukunimet. Yhteensä noin 1 250 arkistolippua.

Paikannimiä on pitäjistä Jääski, Kivennapa, Lappee, Muolaa, Säkkijärvi, Taipale, Uusikirkko Vpl, Vehkalahti, Viipuri, Virolahti, Äyräpään kihlakunta. Yhteensä noin 400 arkistolippua.

Linkki ladattaviin pdf-tiedostoihin https://etsin.fairdata.fi/dataset/3cebffcf-976e-455d-87c5-018b8e989fc4/data, kansio Karjalankannas. (2 tiedostoa, yksittäinkin ladattavissa.)

Katso myös Käkisalmen Karjalan ja Viipurin Karjalan asiakirjanimet sekä verkkojulkaisut:
Saulo Kepsu: Kannaksen kylät, https://kaino.kotus.fi/www/verkkojulkaisut/julk54/Kannaksen_kylat.pdf
Laila Lehikoinen: Antreasta Äyräpäähän, https://kaino.kotus.fi/www/verkkojulkaisut/julk55/Antreasta_Ayrapaahan.pdf

Käkisalmen Karjala

Käkisalmen Karjalan asiakirjanimikokoelmat on poimittu Kansallisarkiston ns. sinisestä kokoelmasta vuosilta 1581–1597 sekä vuosilta 1611–1618, 1631–1642, 1645–1649 ja 1651. Poimintakokoelmaan sisältyvät vanhimmat säilyneet Käkisalmen linnalääniä koskevat maa- ja henkikirjat, tilikirjat, sakko- ja autiotilaluetteloita, kuitteja, kirjeitä ym.

Kokoelman on poiminut Aulikki Ylönen vuosina 1966–1971. Siinä on noin 57 000 arkistolippua, ja se sisältää seuraavia nimiä:
– henkilönnimiä 1500-luvun asiakirjoista etelä- ja pohjoislääni erikseen; pohjoislääni on pitäjittäin eroteltuna ja erikseen on myös Käkisalmen linnan tileissä mainitut henkilönnimet (KKE = Käkisalmen Karjala etelälääni ja KKP = Käkisalmen Karjala pohjoislääni)
– paikannimiä 1500-luvun asiakirjoista pohjois- ja etelälääni erikseen sekä Käkisalmen linnan tileissä mainitut nimet
– pohjoisläänin henkilönnimiä 1600-luvun asiakirjoista
– pohjoisläänin paikannimiä 1600-luvun asiakirjoista
– eteläläänin henkilönnimiä 1600-luvun asiakirjoista
– eteläläänin paikannimiä 1600-luvun asiakirjoista

Käkisalmen Karjalan pohjoisläänin muodostivat 1600-luvulla silloiset pitäjät Ilomantsi, Kitee, Parikkala (Koitsanlahti), Kurkijoki, Liperi, Pälkjärvi, Salmi, Sortavala, Suistamo, Hiitola (Tiurala), Tohmajärvi, Uukuniemi, Korpiselkä (Korpijärvi) ja Pielisjärvi. 1500-luvulla hallintopitäjinä olivat Kurkijoki, Sortavala, Ilomantsi ja Salmi. Etelälääniin kuuluivat Rautu, Räisälä, Sakkola, Pyhäjärvi sekä Käkisalmen kaupunki ja linna.

Linkki ladattaviin pdf-tiedostoihin https://etsin.fairdata.fi/dataset/3cebffcf-976e-455d-87c5-018b8e989fc4/data, kansio Käkisalmen Karjala. (25 tiedostoa, yksittäinkin ladattavissa.)

Katso myös Karjalankannaksen asiakirjanimet.

Pohjanmaa

Pohjanmaan asiakirjanimikokoelman on poiminut Synnöve Federley vuosina 1978–1982. Materiaali on pääosin Korsholman läänin 1500-luvun voudintileistä (vuodet 1531–1571), ja se sisältää n. 76 000 arkistolippua. Kokoelmaan sisältyy nimiä myös Korsholman läänin ulkopuolelta, esimerkiksi Kemin Lapin verotuksesta on tietoja vuosilta 1569–1570.

Kokoelma on järjestetty pitäjittäin henkilönnimet, liikanimet ja paikannimet eroteltuina. Lisäksi sakkoluetteloista poimittu materiaali on jaoteltuna erikseen kunkin pitäjän yhteydessä.

Mukana ovat seuraavat hallintopitäjät: Ii, Ilmajoki, Isokyrö, Kaarlela, Kalajoki, Kemi, Kemi Lappmark (Kemin Lappi), Liminka, Lohtaja, Mustasaari, Närpiö, Oulujärvi, Oulujärven eräalue, Pietarsaari, Pyhäjoki, Saloinen, Vöyri. Näistä Närpiön suurpitäjä on ollut ennen vuotta 1595 Satakunnan läänin alisen kihlakunnan alaisena. Niitä varten on poimittu Satakunnan alisen kihlakunnan tilit ja sakkoluettelot vuosilta 1540–1570 sekä ns. yleisen sarjan Närpiötä koskevaa lähdemateriaalia, esim. tuomiokirja ja erämaatilejä.

Pohjanmaan kokoelmassa on käytetty lyhenteinä: rl = ruokalisä, ky = kymmenysvero, pa = papinvero, ti = tilitys, erik.ti = erikoistilitys, erä = erämaiden tilitys.

Linkki ladattaviin pdf-tiedostoihin https://etsin.fairdata.fi/dataset/3cebffcf-976e-455d-87c5-018b8e989fc4/data, kansio Pohjanmaa. (30 tiedostoa, yksittäinkin ladattavissa.)

Satakunta

Satakunnan asiakirjanimikokoelman on poiminut Gunvor Kerkkonen vuosina 1927–1943 Satakunnan tilikirjasarjasta vuosilta 1540–1573 (volyymit 1919–2265). Lisäksi on tehty poimintoja yleisen tiliasiakirjasarjan Satakuntaa koskevista numeroista, esim. Satakunnan erämaaluettelot 130a vuodelta 1552 ja Satakunnan tuomiokirjat 216a–b–c vuosilta 1550–1553, sekä keskiaikaisista painetuista lähteistä. Nimimateriaalia kertyi yhteensä noin 51 000 arkistolippua, joissa on noin 200 000 nimimerkintää.

Jokaiseen asiakirjanimilippuun on merkitty nimen kirjoitusasu, esiintymisvuosi ja lähde, josta nimi on poimittu. Nimen maantieteellisen identifioimisen helpottamiseksi on lipun vasempaan yläkulmaan merkitty se pitäjä ja neljänneskunta (fjärding) tai kolmanneskunta (triding), johon nimi 1500-luvulla on kuulunut. Lisäksi on merkitty lähteen laatu (esim. Tyrvis ting, Ulfsby tionde). Tuomiokirjoista ja sakkoluetteloista poimittujen nimien yhteydessä on erikseen mainittu, onko nimi kuulunut kantajalle (k), vastaajalle (sv), lautamiehelle (nm) vai todistajalle (vtn).

Keräystyön aikana syntyneet aakkostusryhmät, esim. kylännimet, talonnimet, luontonimet, piispan- ja luostarintalojen nimet, on aakkostettu yhdeksi ryhmäksi helpottamaan kokoelman käyttöä.

Keruualueeseen kuuluivat Eura, Eurajoki, Huittinen, Hämeenkyrö, Kangasala, Karkku, Kokemäki, Köyliö, Lempäälää, Loimaa, Pirkkala, Ruovesi, Tyrvää, Ulvila ja Vesilahti.

Painetuista lähteistä poimittu aineisto on omana ryhmänään. Nimipoiminnat on lähinnä sarjoista Finlands medeltidsurkunder ja Bidrag till Finlands historia.

Satakunnasta on lisäksi Satakunnan Maakuntaliiton deponoima pitäjittäinen kokoelma noin 35 000 arkistolippua. Kokoelmassa on Maanmittaushallituksen arkiston isonjaon kartoista ja asiakirjoista poimittuja paikannimiä 1700- ja 1800-luvuilta (mm. rajat, ulko-omistukset). Poimittu alue vastaa pääpiirteissään Kokemäen kartanon lääniä 1540-luvulla. Nimiä on siis myös Hämeen alueen pitäjistä. Tähän isojakoaineistoon viitattaessa on käytettävä lähdemerkintää NA, Sat MHA.

Linkki ladattaviin pdf-tiedostoihin https://etsin.fairdata.fi/dataset/3cebffcf-976e-455d-87c5-018b8e989fc4/data, kansio Satakunta. (80 tiedostoa, yksittäinkin ladattavissa.)

Katso myös Saulo Kepsun verkkojulkaisu Satakunnan kylännimet, https://kaino.kotus.fi/www/verkkojulkaisut/julk75/Satakunnan_kylannimet.pdf ja
Seppo Suvannon kokoama Satakunnan henkilötiedosto 1303–1571, https://portti.kansallisarkisto.fi/fi/aineisto-oppaat/asutushistoriaan-liittyvi%C3%A4-hakemistoja

Savo

Savon asiakirjanimikokoelman on poiminut Aulikki Ylönen vuosina 1972–1984. Kokoelmassa on yli 60 600 arkistolippua Pellosniemen, Visulahden (Vesulahti), Juvan, Tavinsalmen (Kuopio), Säämingin ja Rantasalmen suurpitäjien alueelta.

Aineistoa on seuraavasti:
– Vuosien 1541–1559 henkilönnimiaineisto (44 300 arkistolippua) on yhtenäisessä aakkosjärjestyksessä ja vuosien 1560–1561 aineisto on pitäjittäin aakkosjärjestyksessä.
– Savon paikannimet vuosilta 1541–1561 ovat omana aakkostonaan.
– Juvan, Pellosniemen, Säämingin ja Vesulahden aineistot sisältävät kylien, neljänneskuntien, kymmenyskuntien ja anekkien nimiä kukin pitäjä omana pdf:nään. Aakkosjärjestyksessä on vuoden 1561 arviokuntamaakirjasta (ak) ja 1664 jakokuntamaakirjasta (jk) sekä vuosien 1562 ja 1644 maakirjoista poimitut paikannimet. Samaa nimeä koskevat merkinnät on koottu yhdelle lipulle. Anekkien (linnanpäällikön kruunun yhteismaasta viljelykseen myöntämien maakappaleiden) talolliset on esitetty numerojärjestyksessä, joten järjestysnumeron perusteella pääsee selville siitä, kuka 1561 oli isäntänä. Näin voidaan vuosien 1541–1561 luetteloista jäljittää, kuka paikalle on mahdollisesti antanut nimen. Tämä maakirjanimien vertailu on Juvan, Pellosniemen ja Vesulahden osalta valmis, Säämingin osalta työ jäi kesken.

Linkki ladattaviin pdf-tiedostoihin https://etsin.fairdata.fi/dataset/3cebffcf-976e-455d-87c5-018b8e989fc4/data, kansio Savo. (22 tiedostoa, yksittäinkin ladattavissa.)

Savon asiakirjanimikokoelmia täydentää Timo Alasen toimittamat Savon maantarkastusluettelot ja niiden nimiluetteloista myöhemmin tehty yhteishakemisto:
Johan Habermanin maantarkastusluettelo Pien-Savosta 1620-luvulta, https://kaino.kotus.fi/www/verkkojulkaisut/julk2/
Säämingin ja Rantasalmen maantarkastusluettelo vuosilta 1562−1563, https://kaino.kotus.fi/www/verkkojulkaisut/julk4/
Lars Röösin Pien-Savon verollepanomaakirjan tilusselitykset vuosilta 1643−1646, https://kaino.kotus.fi/www/verkkojulkaisut/julk20/
Pien-Savon pohjoisosan maantarkastusluettelo vuosilta 1562−1564, https://kaino.kotus.fi/www/verkkojulkaisut/julk19/
Savon maantarkastusluettelo vuosilta 1561−1564 (osat 1 ja 2), https://kaino.kotus.fi/www/verkkojulkaisut/julk62/
Savon maantarkastusluetteloiden yhteishakemistot, https://kaino.kotus.fi/www/verkkojulkaisut/savon_maantarkastusluetteloiden_yhteishakemistot/

Katso myös Saulo Kepsun verkkojulkaisu Mikkelin läänin kylännimet, https://kaino.kotus.fi/www/verkkojulkaisut/julk76/Mikkelin_laanin_kylannimet.pdf

Uusimaa

Greta Hausen poimi vuosina 1909–1915 Uudenmaan ruotsalaisalueiden paikannimien asiakirjamaininnat vuoteen 1600. Keruualue ulottui idästä Vehkalahdelta Kiskoon lännessä. Uudenmaan pohjoisosasta jätettiin keruualueen ulkopuolelle Orimattila, Iitti ja Jaala, jotka kuuluivat kyllä Uudenmaan lääniin mutteivät maakuntaan. Osa Uudenmaan asiakirjanimikokoelmaan liittyvistä alueista sisältyy myös Viipurin Karjalan asiakirjanimikokoelmaan.

Pääosan aineistosta muodostavat kylännimet, lisäksi jonkin verran rajapaikkojen ja luonnonpaikkojen nimiä, mutta siihen ei sisälly lainkaan henkilönnimiä.

Keruun päälähteinä olivat Uudenmaan tilikirjat vuosilta 1539–1599 (n. 565 volyymia), joihin sisältyy maakirjoja, erilaisia veroluetteloita, kuninkaankartanoiden tilejä, sakko- ja kuittirekistereitä ym.

Keruualueeseen kuuluivat (julkaisuvuoden 1920 mukaiset pitäjät):
Anjala, Artjärvi, Askola, Bromarv, Elimäki, Espoo, Helsingin pitäjä, Helsinki, Inkoo, Karjaa, Karjalohja, Kiskon Uudenmaan puoleinen osa, Kymi, Kirkkonummi, Lapinjärvi, Liljendal, Lohja, Loviisa, Mäntsälä, Myrskylä, Nummi, Nurmijärvi, Pernaja, Pohja, Pornainen, Porvoo, Porvoon pitäjä, Pukkila, Pusula, Pyhäjärvi, Pyhtää, Ruotsinpyhtää, Sammatti, Sipoo, Sippola, Siuntio, Snappertuna, Tammisaari, Tenhola, Tuusula, Vehkalahti ja Vihti. Alue vastaa pääosin Raaseporin linnaläänin ja Porvoon kuninkaankartanon läänin alueita 1540-luvulla.

Uudenmaan asiakirjanimet julkaistiin painettuna 1920-luvulla (Greta Hausen: Nylands ortnamn, deras former och förekomst till år 1600, Skrifter utgivna av Svenska Litteratursällskapet i Finland 152, 160, 177. Helsingfors: SLS, 1920–1924. Vol. 1–3).

Kolmiosainen teos on luettavissa Kansalliskirjaston digitaalisessa palvelussa
– osa 1: aineiston esittely/inledning, pitäjät Anjala – Kymi/Kymmene, https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/2103354?page=1
– osa 2: Kirkkonummi/Kyrkslätt – Sipoo/Sibbo, https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/2093884?page=1
– osa 3: Sippola – Vihti/Vichtis, lisäykset/tillägg, https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/2103830?page=1

Varsinais-Suomi

Varsinais-Suomen asiakirjanimien poiminta aloitettiin vuonna 1927. Parin vuoden ajan Greta Hausen poimi alueen nimistöä keskiajan kokoelmista ja asiakirjajulkaisuista, ja hänen jälkeensä vuoteen 1933 saakka keruuta jatkoi Emmy Hultman. 1930-luvun lopulla tehtävään palkattiin Hjördis Roos, joka sotien aikaa lukuun ottamatta jatkoi työtä vuoteen 1957.

Kokoelmaan poimittiin ns. sinisen eli vanhemman tilikirjasarjan nimistö Varsinais-Suomen koskevista asiakirjoista vuosilta 1538–1570 (numerot 484–1153), ja siinä on noin 75 600 arkistolippua.

Keruualueeseen kuuluivat Aurajoen pohjoispuoleinen ns. Pohjois-Suomi:
– Vehmaan kihlakunnan Lappi, Laitila, Uusikirkko (Petäis län, Hallu län), Ruotsin Vehmaa (Botila län), Suomen Vehmaa (Gunnila län) ja Taivassalo
– Maskun kihlakunnan Pöytyä, Mynämäen suurpitäjä, Mynämäen metsäseutu, Nousiainen, Masku, Maaria, Raisio, Lemu, Rymättylä ja Korppoo

sekä Aurajoen eteläpuoleinen ns. Etelä-Suomi:
– Halikon kihlakunnan Marttila, Paimio, Halikko, Perniö, Kemiö ja Muurlan lääni
– Piikkiön kihlakunnan Lieto, Kaarina, Piikkiö, Sauvo, Sauvo (Runagårds län), Nauvo ja Parainen

Kokoelma on järjestetty yhtenäiseen aakkosjärjestykseen. Mukana on 00-kansio, jossa on aineistoa välilehdittäin Diverse, Kvinnonamn, Sverige, Tavastland ja Utom området.

Linkki ladattaviin pdf-tiedostoihin https://etsin.fairdata.fi/dataset/3cebffcf-976e-455d-87c5-018b8e989fc4/data, kansio Varsinais-Suomi. (22 tiedostoa, yksittäinkin ladattavissa.)

Katso myös Saulo Kepsun verkkojulkaisu Varsinais-Suomen kylännimet, https://kaino.kotus.fi/www/verkkojulkaisut/julk68/Varsinais-Suomen_kylannimet.pdf

Viipurin Karjala

Viipurin Karjalan asiakirjanimet on poiminut pääosin Synnöve Federley vuosina 1960–1978. Poimitut Kansallisarkiston asiakirjat ovat vuosilta 1541–1570 (volyymit 4994–5348). Kokoelmassa on yhteensä noin 153 000 arkistolippua.

Keruualueeseen kuuluivat:
– Lappeen kihlakunnassa Vehkalahti, Virolahti, Säkkijärvi, Koivisto, Lappee ja Taipalsaari-Taipale
– Äyräpään kihlakunnassa Viipurin pitäjä ja kaupunki, Muolaa, Uusikirkko ja Hanttula (vuodesta 1570 Kivennapa)
– Jääsken kihlakunnassa Jääski
– Itäisen Uudenmaan eli Porvoon linnaläänissä Helsingin pitäjä, Sipoo, Porvoon pitäjä ja kaupunki, Pernaja ja Pyhtää.

Kokoelma on järjestetty pitäjittäin, jossa on omina ryhminään etunimet, sukunimet ja paikannimet sekä sakkoluetteloissa mainitut nimet. Lisäksi Jääsken yhteydessä on Jääsken ja Lappeen kalastajien nimiä. Saman nimen eri lähteissä esiintyviä asuja ei ole koottu samalle lipulle, vaan kustakin merkinnästä on tehty oma lippunsa.

Linkki ladattaviin pdf-tiedostoihin https://etsin.fairdata.fi/dataset/3cebffcf-976e-455d-87c5-018b8e989fc4/data, kansio Viipurin Karjala. (58 tiedostoa, yksittäinkin ladattavissa.)

Osa Viipurin Karjalan asiakirjanimikokoelmaan liittyvistä alueista sisältyy myös painettuna julkaistuun Uudenmaan asiakirjanimikokoelmaan (ks. sitä). Katso myös Karjalankannaksen asiakirjanimet.